Kaksi viikkoa Aksun kanssa – hieronta ja viikko II

Jatkoa-osa Aksun kahdesta valmennusviikosta. Ensimmäinen osa löytyy täältä.

[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] J [/dropcap]akson puolessa välissä Tina kävi katsomassa kun ohjasajoin Aksua. Aksu toimi melko hyvin, ravasi melko rennosti ja teki väistöjä vastustelematta. Ravissa askel venyi jo hieman kun pyysin lyhyitä pätkiä enemmän eteen. Eniten Tina kommentoi Aksun liikkuvan paremmin eteen.

[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] A [/dropcap]jon jälkeen ystäväni Paula Valkonen oli lupautunut antamaan Aksulle shiatsuhieronnan. Mielestäni hieronnan paras puoli on se, että kuulee mitä hevosen lihakset kertovat hevosen liikkumisesta. Tällä kertaa yllättävin tulos oli, että Aksulla oli eniten kireyksiä kaulassa ja takaosassa. Tosin tämä löydös selittää Aksun haluttomuutta liikkua kunnolla eteenpäin. Jos takaosa ei työnnä ja ota painoa kannettavakseen ei muotokaan voi olla hyvä. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että Aksu oli rungostaan jäykkä vasemmalta puolelta. Tämäkin on helppo ymmärtää, sillä Aksu ei halua asettua oikealle eli vasen kylki ei veny. Kaulan jäykkyys kertoi siitä, että Aksua pitäisi saada paremmin venytettyä myös eteen-alas.

Analyysin jälkeen oli vaikea malttaa olla lähtemättä uudelleen ajamaan ja yrittämään korjaamaan kireyksiä.
[box type=”shadow”] Paulan shiatsuhierontaraportista

Kireyksiä löytyi seuraavista paikoista:

• selkeästi pahin kireyspaikka oli takaosan lihaksisto, eli ristiselkä, lautasten tienoo, hännän tienoo ja takareidet. Kun nämä hierottiin ja rentoutettiin, Aksu alkoi makoisasti haukotella, mikä on shiatsussa aina hyvä merkki. Se kertoo kireyden ja/tai jännityksen laukeamisesta ja siitä, että hoito tehoaa.
• toiseksi pahin kireyspaikka oli Aksun kaula. Kaulan hierontaan molemmilla puolilla Aksu reagoi todella voimakkaasti (kuopi etujaloilla vimmatusti) ja hierominen taisi tuntua siitä kipeänmakealta. Kuitenkin kun rentoutin kaulaa ravisteluilla, ja kun kaula alkoi antaa periksi, Aksunkin olemus muuttui rauhallisemmaksi.
• Aksu tykkäsi kovasti takajalkojen venytyksistä, ja vaikka mahan alle suuntautuvat takareiden venytykset olleetkaan Aksulle välttämättä ennestään tuttuja, sen oivallettua venytyksen se venytti mielissään ja nautti kovasti ylpeänä kehuistani. Hevosen jalkoja voi hyvin venytellä esim. ratsastuksen jälkeen kuten meidän ihmistenkin kannattaa venytellä usein. Venytyksiä voi tehdä sekä mahan alle (kunhan muistaa itse pitää selkänsä suorana, ettei oma selkä jymähdä) ja taaksepäin, ja etujalkoja voi venyttää polvesta ylöspäin jalka koukussa ja eteenpäin jalka suorana. Kukin venytys osuu eri kohtaan. Haittaa venytyksistä ei pitäisi olla, jos ne vain tehdään tasaisesti, hevosta kuunnellen, eikä liian pitkiä aikoja, eikä koskaan kylmälle lihakselle. Aksu venytti mielellään mutta venyi varsin vähän takajalan venytyksissä mahan alle, mikä kertoo takareiden ja selän kireydestä. Olisikin tärkeää, että Aksu liikkuisi kunnolla polkien alleen ja pyöreänä sitä liikutettaessa. Lisäksi suosittelen, että Aksun takaosaa kannattaisi yrittää vahvistamisen lisäksi myös rentouttaa hieronnan keinoin, jolloin liikunta ja hieronnan tuoma lihasrentous yhdessä auttaisi takajalkoja saamaan lisää liikkuvuutta.
• Hännän venytys oikealle (venyttää hännän yläosan lihaksistoa vasemmalta puolelta) oli Aksulle tosi hankalaa, ja se osoittikin asian tarmokkaasti. Kumpaan suuntaan liikkuessa Aksu työntääkään takaosaansa ulos, oikeaan kierrokseenko vaiko vasempaan? [/box]

;

Päivä 8 – Ma 26.11. kevyt liikutus

Ajoin Paulan ohjeiden mukaisesti kevyesti. Aksu tuntui tavalliselta, ei halunnut ravata kovinkaan tarmokkaasti alkuun, mutten myöskään sitä tänään vaatinut. Vasemmalle Aksu taipui tavallista paremmin, mutta en vaatinut kumpaakaan suuntaan mitään erikoista. Lähinnä ravailimme rauhallisesti mutta riittävän laadukkaasti yhteensä parikymmentä minuuttia.

Päivä 9 – Ti 27.11.

Aloitin vasemmalle, vasta toista kertaa kahden viikon aikana. Tein ravissa kulmikkaan voltin, eli suoristin ja taivutin vuoron perään kiinnittäen kuitenkin huomiota ettei takaosa siirry voltilta ulos. Tavallisesta poiketen takaosa seurasi etuosaa hyvin ja kaulakin taipui. Laukassa sain Aksun hyvin asetettua vasemmassa kierroksessa ulospäin. Muutaman kierroksen jälkeen Aksu riehaantui niin yllättäen, että pääsi minulta pukittaen karkuun.

Päivät 10-12 Kaksi ajokertaa ja yksi vapaapäivä

Päivä 13- Tina katsomassa ja lunta maassa

Aksu ei aivan näyttänyt parastaan sillä maahan oli satanut melko paljon lunta ja pohja tuntui hieman liukkaalta. Hieronnan jälkeen olen kiinnittänyt erityisesti huomiota kaulan venyttämiseen alas. Ravitahti ja takaosan työntö on säilynyt pyytämättä tavallista parempana. Myös laukka säilyy tasapainoisena voltilla. Myös käyntiä olemme tehneet paljon, sillä siinä Aksun saa helposti astumaan kunnolla alleen ja venyttävän takaosaansa.

Päivä 14 – – Tina ratsastamassa

Viimeisenä päivänä Tina ratsasti Aksua kahden viikon tauon jälkeen. Heti noustuaan selkään hän huomasi Aksun kävelevän reippaammin eteenpäin. Kiinnitimme huomiota Aksun kääntämiseen pohkeella, tavoitteena välttää kaulan taipumista liian paljon. Taivutettu kaula ja tasapainoisesti asettuva ja taipuva hevonen on kaksi eri asiaa ja harjoituksissa on edettävä askel kerrallaan.

Toivotan Aksulle ja Tinalle hyviä hetkiä yhdessä ja suuri kiitos Paulalle!

;